Jyväsjärvi

IMG_2063.JPGJyväsjärvi

Jyväsjärven ulkoinen kuormitus on alkanut jo 1800-luvulla ja kasvanut aina 1970-luvulle asti ympäröivän yhdyskunnan ja teollisuuden toimesta. Ulkoisen kuormituksen vähennyttyä järven pääsyvännettä alettiin ilmastaa ja myöhemmin hapettaa koneellisesti aina tähän päivään asti. Jyväsjärvi onkin ainutlaatuinen kunnostuskohde, jota tutkimalla on saatu uutta tietoa pitkäaikaisen hapetuksen vaikutuksista.

Alkutilanne

Suuren ulkoisen ja sisäisen kuormituksen lisäksi Jyväsjärven kalaston rakenne on ollut voimakkaasti särkikalapainotteinen. Ennen kunnostustoimenpiteiden aloittamista järvi ei soveltunut virkistyskäyttöön.

Toimenpiteet

Vesi-Ekon rooli Jyväsjärven pitkäaikaisessa kunnostusprosessissa oli suunnitella, mitoittaa ja asentaa tarvittava laitteisto järven syvänteiden hapettamiseen. Vuonna 1992 asennettiin ensimmäinen Mixox-hapetusjärjestelmä ja muutaman vuoden kuluttua kaksi lisää.

Lopputulos

Jyväsjärven tila on parantunut pitkäaikaisten kunnostustoimien ja ulkoisen kuormituksen vähenemisen seurauksena. Toipuminen on näkynyt parantuneina kuha- ja siikasaaliina, vaikkakin järven kalakanta on yhä voimakkaasti särkikalavaltainen.

Hankkeen aikana opittua

Pitkäaikaisen hapettamisen ansiosta sedimentaatio ja orgaanisen aineen hajoaminen tapahtuu hapellisissa oloissa, jotka vähentävät vesistön sisäistä kuormitusta. Ulkoisen kuormituksen ollessa yhä kohtalaista tarvinnee Jyväsjärvi yhä hapetusta, kenties jatkuvasti.

Lisätietoja

Jyväskylän yliopistossa on tehty mielenkiintoista tutkimusta Jyväsjärven tilan kehityksestä. Lisätietoja järvestä löytyy Päijänteen Osaamis- ja tutkimusympäristön sivuilta