Petosenlampi

Petosenlampi on Kuopion eteläpuolella sijaitseva lampi, jonka virkistyskäyttö on kärsinyt rehevöitymisestä ja sinileväkukinnoista. Lammen kunnostuksessa on käytetty menetelminä biomanipulaatiota ja erilaisia koneellisia hapetus- ja ilmastusmenetelmiä. Kuopion kaupunki teetti vuonna 2005 selvityksen lammen tilasta ja sen parantamismahdollisuuksista Vesi-Ekolla. Työn tavoite oli etsiä toteuttamiskelpoisia menetelmiä lammen virkistyskäyttöarvon turvaamiseksi.

Kunnostustavoitteiksi asetettiin:

  • veden laadun parantaminen ja leväkukintojen estäminen
  • virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen rakentamalla uimapaikka lammen rantaan
  • kalakannan kunnostaminen

Alkutilanne

Petosenlammesta vuonna 1972 mitattu pohjanläheisen veden hapettomuus on merkki jo pitkään jatkuneesta kuormituksesta. Happiongelmien alkuperäisenä syynä ovat todennäköisesti olleet lampeen johdetut asumisjätevedet. Petosenlampeen kohdistunut kuormitus pieneni 1980-luvun puolivälissä viemäriverkoston rakentamisen jälkeen, mutta lisääntyi ajoittain valuma-alueen rakentamisen yhteydessä. Sinileväkukintojen ilmestyminen 1990-2000 lukujen vaihteessa kertoo lammen kuormitussietokyvyn ylittymisestä. Nykyisin lammen heikon tilan syynä on leväkukintojen aiheuttama orgaanisen aineksen sedimentaatiomäärä, joka ylläpitää suurta sisäistä kuormitusta.

Petosenlampi kärsii jatkuvista sinileväkukinnoista ja pohjanläheisen veden talvi- ja kesäaikaisesta hapettomuudesta.

Toimenpiteet

Vesi-Eko toteutti tilauksesta konsultointihankkeena Kuopion Petosenlammen tila ja kuormitusraportin. Lisäksi Vesi-Eko mitoitti ja asensi lammen alusveden hapetuksessa käytetyn ilmastuslaitteiston.

Lopputulos

Laitteiston ollessa päällä lammen tila on ollut parempi verrattuna ajanjaksoon, jolloin ilmastin ei ole ollut käytössä. Näkösyvyyden ja alusveden happitilanteen paraneminen ja ravinteiden määrän lasku kertovat osaltaan toipumisen edistymisestä.

Hankkeen aikana opittua

  • Oikeanlaisten juuri Petosenlammen olosuhteisiin soveltuvien hapetus- ja ilmastuslaitteiden valinta ja mitoitus on ollut haastavaa.
  • Petosenlammen kaltaisissa syvissä ja kerrostuvissa kaupunkivesistöissä saadaan ilmastuksen avulla aikaan kesäaikainen alusveden ravinnenielu, joka vähentää sinileväkukintoja.
  • Lammen tila kohentuu hitaasti, mikä edellyttää pitkäjänteisyyttä kunnostustoimissa.

Lue lisää

petonen_chlkuvaaja.gif

Kuva:
Petosenlammen päällysveden klorofylli-a pitoisuus vuosina 1995-2005. Klorofyllipitoisuuteen vaikutti laskevasti kesällä 2000 aloitettu alusveden hapetus (merkitty kuvaajaan katkoviivalla). Hapetukseen käytettiin Mixox-hapetinta, Neutrox-ilmastinta ja vuodesta 2003 lähtien Visiox-suihkuilmastinta. Vuonna 2005 pidetyn kokeellisen ilmastustauon aikana päällysveden kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuudet nousivat (punaisella rajatut pisteet).