Referenssit
Asiakkaitamme ovat muun muassa kunnat, kaupungit, teollisuusyritykset, ympäristökeskukset ja vesiensuojeluyhdistykset. Olemme osallistuneet yli 30 vuoden aikana lukuisten hankkeiden suunnitteluun sekä käytännön toteutukseen.
Olemme mukana monipuolisesti hankkeen eri vaiheissa, ohessa muutamia esimerkkejä toteutuksista.
Petosenlampi
Toimenpiteet
Vesi-Eko toteutti tilauksesta konsultointihankkeena Kuopion Petosenlammen tila ja kuormitusraportin. Lisäksi Vesi-Eko mitoitti ja asensi lammen alusveden hapetuksessa käytetyn ilmastuslaitteiston.
Vesistö
Petosenlampi on Kuopion eteläpuolella sijaitseva lampi, jonka virkistyskäyttö on kärsinyt rehevöitymisestä ja sinileväkukinnoista. Lammen kunnostuksessa on käytetty menetelminä biomanipulaatiota ja erilaisia koneellisia hapetus- ja ilmastusmenetelmiä. Kuopion kaupunki teetti vuonna 2005 selvityksen lammen tilasta ja sen parantamismahdollisuuksista Vesi-Ekolla. Työn tavoite oli etsiä toteuttamiskelpoisia menetelmiä lammen virkistyskäyttöarvon turvaamiseksi.
Kunnostustavoitteiksi asetettiin:
– veden laadun parantaminen ja leväkukintojen estäminen
– virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen rakentamalla uimapaikka lammen rantaan
– kalakannan kunnostaminen
Alkutilanne
Petosenlammesta vuonna 1972 mitattu pohjanläheisen veden hapettomuus on merkki jo pitkään jatkuneesta kuormituksesta. Happiongelmien alkuperäisenä syynä ovat todennäköisesti olleet lampeen johdetut asumisjätevedet. Petosenlampeen kohdistunut kuormitus pieneni 1980-luvun puolivälissä viemäriverkoston rakentamisen jälkeen, mutta lisääntyi ajoittain valuma-alueen rakentamisen yhteydessä. Sinileväkukintojen ilmestyminen 1990-2000 lukujen vaihteessa kertoo lammen kuormitussietokyvyn ylittymisestä. Nykyisin lammen heikon tilan syynä on leväkukintojen aiheuttama orgaanisen aineksen sedimentaatiomäärä, joka ylläpitää suurta sisäistä kuormitusta. Petosenlampi kärsii jatkuvista sinileväkukinnoista ja pohjanläheisen veden talvi- ja kesäaikaisesta hapettomuudesta.
Lopputulos
Laitteiston ollessa päällä lammen tila on ollut parempi verrattuna ajanjaksoon, jolloin ilmastin ei ole ollut käytössä. Näkösyvyyden ja alusveden happitilanteen paraneminen ja ravinteiden määrän lasku kertovat osaltaan toipumisen edistymisestä.
Hankkeen aikana opittua
- Oikeanlaisten juuri Petosenlammen olosuhteisiin soveltuvien hapetus- ja ilmastuslaitteiden valinta ja mitoitus on ollut haastavaa.
- Petosenlammen kaltaisissa syvissä ja kerrostuvissa kaupunkivesistöissä saadaan ilmastuksen avulla aikaan kesäaikainen alusveden ravinnenielu, joka vähentää sinileväkukintoja.
- Lammen tila kohentuu hitaasti, mikä edellyttää pitkäjänteisyyttä kunnostustoimissa.
Toiminta
Vesi-Eko Oy on toiminut projektikonsulttina Siilinjärven Kolmisopenjärven tilan parantamiseen tähtäävissä töissä vuodesta 2008 alkaen. Järvellä on toteutettu monipuolisesti tilan selvityksiä ja käytännön kunnostustöitä.
Kolmisoppi
Kolmisopenjärvi on Siilinjärven koillispuolella sijaitseva rehevä pienehkö järvi. Järven tilaan on vaikuttanut alueelle tavanomaisen hajakuormituksen lisäksi valuma-alueen pienentyminen Yara Siilinjärven (aikaisemmin Kemira Kemphos) apatiittikaivoksen rikastushiekka-altaiden rakentamisen myötä. Virtaamien pienentymistäkin suurempi merkitys oli jo valmiiksi rehevöityneeseen ja syvänteen happiongelmista kärsineeseen järveen kohdistunut lisääntynyt sulfaattikuormitus. Sulfaatin vaikutus näkyi 2000-luvun alussa tapahtuneena selkeänä rehevyystason nousuna.
Järven käyttökelpoisuuden parantamiseksi tehdyt työt:
- Ulpukan juurakoiden poistoa
Alkutilanne
Kolmisopen tilan parantamiseksi järveen suunniteltiin lisävesien johtamista, sillä rehevöitymisen arvioitiin johtuneen virtaaminen pienentymisestä. Vesi-Eko sai toimeksiannon selvittää tilannetta ja etenkin lisävesien johtamisen vaikutuksia. Selvitystyötä tehtäessä havaittiin, että järveen tuleva sulfaattikuormitus oli selvästi veden virtausmuutoksi suurempi tekijä rehevöitymisessä. Jatkotoimenpiteinä järven tilan seurantaa tarkennettiin mm. jatkuvatoimisten mittarointien avulla. Vesistön tilan parantamiseksi Yara Siilinjärvi on selvittänyt sulfaattikuormituksen lähteitä ja kuomituksen vähentämismahdollisuuksia.
Käyttökelpoisuutta parantavat toimet
- Hapetus ja ilmastus syvänteiden happikadon estämiseksi
- Hoitokalastukset
- Ulpukan juurakoiden poisto haraamalla mataloituneilta alueilta
- Ruopppaus, jolla vähennettiin mataloitumishaittoja pahimmalta alueelta
- Pohjapadon suunnittelu kesäaikaisen alivedenpinnan vakiinnuttamiseksi (lupahakemus vireillä 01/2022)
Ahmon ilmastus
Siilinjärven keskustan Ahmo-lammen tila heikentyi rannalla olleen pesulan jätevesien vaikutuksesta. Lammen pääsyvänne oli talvisin lähes hapeton aivan pintakerrosta myöten ja kesällä leväkukinnat heikentivät näkösyvyyden alle metriin.
Pohjalta vapautuvien ravinteiden vähentämiseksi ja estämiseksi lammen pääsyvännettä on hapetettu ja ilmastettu eri laitteistoilla. Vuodesta 2005 lähtien pääsyvännettä on hapetettu 5,5 kW tehoisen Visiox-alusvesi-ilmastimen avulla.
Syksyllä 2019 (18.-19.9.2019) Ahmo-lampea kunnostettiin levittämällä eteläiselle syvännealueelle, eli ns. myllyn pään syvänteeseen 7 t Phoslock-kemikaalia sedimentistä vapautuvan fosforin sitomiseksi. Phoslock® on on lantaania (5 %) sisältävää bentoniittisavea (95 %). Yksi tonni Phoslockia sitoo n. 11 kg fosforia, joten käytetty n. 7 t sitoo 75-80 kg fosforia.
Sulkavanjärven Mixox-hapetus
Yara Siilinjärven toimipaikan kaivos- ja rikastamotoimintojen vaikutusalueella sijaitseva Sulkavanjärvi kärsii pahoista happiongelmista. Järven tilan parantamiseksi kolmella eri syväntellä on aloitettu Mixox-hapetus vuosina 2018-2019.
Hapetuksen avulla hapettomuudesta kärsivien alueiden pinta-alaa on saatu merkittävästi pienennettyä. Järven tilan parantamiseksi on tehty myös mittavia hoitokalastustöitä. Tilanteen kehitystä seurataan osana Yaran toimipaikan alueen velvoitetarkkailuraportointia
Lohjanjärven eteläosan Mixox-hapetus
Sappi Kirkniemen paperitehtaan ja Lohjan kaupungin Peltoniemen puhdistamon puhdistetut jätevedet johdetaan Lohjanjärven eteläosan Hållsnäsfjärdenin Osuniemenlahteen. Jätevesien happea kuluttavan aineksen sekä ravinnekuormituksen haitallisia vesistövaikutuksia vähennetään Sappi Kirkeniemen tehtaan toimeksiannosta hapettamalla Lohjanjärven eteläosaa.
Vesi-Eko Oy on toteuttanut hapetuksen toteutettanut neljällä Mixox-hapetinlaitteella.
Kolmisopenjoki
Siilinjärven Kolmisopenjoen virtaamaa sekä johtokykyä on seurattu jatkuvatoimisella mittauksella jo usean vuoden ajan. Aluksi paikalla oli paineanturiin ja purkautumiskäyrään perustuva mittaus, mutta saatujen tulosten tarkkuus ei ollut riittävä tarpeisiin nähden. Tämän jälkeen paikalla oli uoman pohjaan asennettava kaikuluotausmittari, mutta sen toimintavarmuus oli heikko alustan heiluessa kovassa virtauksessa ja anturin likaantuessa hiljaisempien virtaaminen aikana. Nykyisin paikalla on Sommer RQ30 -tutkamittaus. Mittarin avulla saavutetaan pääsääntöisesti parempi kuin 10% tarkkuus vertailumittauksiin (verifiointi) verrattuna. Mittaustulokset toimitetaan suoraan tietokantaan http-protokollan avulla.
Kaakkolammen lakkautettu kaatopaikka
Vesi-Eko Oy on toiminut projektikoordinaattorina sekä Kaakkolammen lakkautetulla kaatopaikalla että viereisen Hirvasjärvellä Savonlinnassa.
Lakkautetun kaatopaikan osalta olemme yhdessä Savonlinnan kaupungin ja GTK:n kanssa selvittäneet jätetäytön vesitasetta ja suojapumppausmahdollisuuksia. Tähän liittyen olemme rakentaneet alueelle pohjavesien pinnankorkeuden ja sähkönjohtavuuden mittausverkoston.
Kaatopaikan alapuolisella Hirvasjärvellä olemme tehneet sekä kunnostuksen yleissuunnitelman että olleet koordinoimassa syksyisin toteutettavia hoitokalastuksia. Hirvasjärvellä on myös toiminnassa Vesi-Ekon toimittamia ilmastimia ja Mixox-hapetin sedimentissä olevan fosforin vapautumisen estämiseksi.
LUKE tutkimusinfra
Luonnonvarakeskuksen Maaningan toimipaikka on rakentanut vuosina 2019-2022 osana KWC (Kuopio Water Cluster)- hankekokonaisuutta uutta maatalouden vesistökuormituksen tutkimusinfraa Maaningalle sekä Iisalmeen.
Luonnonvarakeskus Maaningan osiossa investoitiin Kirmanjärven valuma-alueen mittausverkoston, huuhoumamittauskentän sekä pintavaluntasimulaattorin päivittämiseen tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi.
Vesi-Eko Oy toimi projektikonsulttina hankkeen huuhtoumakentän ja Kirmanjärven osioissa.
